Kivinen tie kasvuun: Suomen kaivosteollisuus kriittisten raaka-aineiden keskiössä

Kaivosteollisuus Suomessa: Perusta kriittisten raaka-aineiden ketjulle

Suomen kaivosteollisuus on parhaillaan merkittävässä murroksessa, sillä sen rooli Euroopan unionin kriittisten raaka-aineiden huoltovarmuudessa on korostunut entisestään globaalin geopoliittisen epävakauden ja nopean vihreän siirtymän vauhdittamana. Vaikka kaivostoiminta onkin saanut osakseen laajaa yhteiskunnallista ja ympäristöön liittyvää kritiikkiä, ala tarjoaa välttämättömiä metalleja ja mineraaleja, jotka ovat korvaamattomia muun muassa akkujen, sähköautojen, puolustusvälineiden ja digitaalisen teknologian valmistuksessa. Suomessa toimi vuoden 2025 aikana noin 44 kaivosta, joista kymmenen oli metallimalmikaivoksia ja loput teollisuusmineraali-, luonnonkivi- tai jalokivikaivoksia, mikä osoittaa toiminnan monipuolisuuden ja laajuuden maassamme. Kaivostoiminta luo merkittävää alueellista elinvoimaa ja työpaikkoja, esimerkiksi Kittilän kultakaivos tuo yli kolmasosan kunnan työpaikoista, ja Kemi-Tornion alue vastaa kahdeksasta prosentista Suomen viennistä.

Kaivosteollisuuden toimintaympäristö on erittäin pitkäjänteinen, sillä malminetsinnän aloittamisesta kaivoksen avaamiseen ja tuotantovaiheeseen voi kulua jopa 20–25 vuotta, mikä vaatii yrityksiltä mittavia alkuinvestointeja ja vakaata sääntely-ympäristöä. Suomi on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen maa mineraalivarojensa puolesta, sillä maaperästämme löytyy runsaasti esimerkiksi kobolttia, nikkeliä, kuparia, platinaa, palladiumia ja harvinaisia maametalleja, jotka ovat juuri niitä kriittisiä raaka-aineita, joista EU on tällä hetkellä hyvin riippuvainen. Samaan aikaan hallituksen tavoite hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä antaa kaivosalalle uudenlaisen roolin vihreän siirtymän mahdollistajana, sillä puhtaan teknologian tarve lisää entisestään mineraalien globaalia kysyntää.

Euroopan strategiset hankkeet Suomessa

Euroopan komissio myönsi maaliskuussa 2025 kaikkiaan kuudelle Suomessa sijaitsevalle hankkeelle strategisen hankkeen aseman, mikä on selkeä tunnustus Suomen roolille kriittisten raaka-aineiden arvoketjussa. Tämä strateginen status, joka myönnettiin Kriittisten raaka-aineiden asetuksen (CRMA) mukaisesti, edistää merkittävästi Euroopan puhdasta ja digitaalista siirtymää sekä tukee puolustus- ja ilmailuteollisuutta. Hankkeiden joukossa on sekä perinteistä louhintaa että metallien jalostusta ja kiertotalouteen liittyvää akkukierrätystä, mikä kuvastaa Suomen pyrkimystä luoda kokonaisvaltainen mineraaliklusteri. Erityisesti akkuvalmistuksen arvoketju on nousemassa Suomessa erittäin tärkeäksi kokonaisuudeksi, sillä monet kriittiset raaka-aineet, kuten nikkeli ja koboltti, ovat jo nyt suomalaisten kaivosten päätuotteita.

Strategisen hankkeen aseman saaneet projektit Suomessa:

• Sakatti, Sodankylä: Anglo American -yhtiön kaivos- ja jalostushanke, joka sisältää Euroopan rikkaimman monimetalliesiintymän, minkä vuoksi se on ollut myös ympäristökeskustelun keskiössä Viiankiaavan luonnonsuojelualueen läheisyyden takia.
• Kolmisoppi, Sotkamo: Terrafame Oy:n kaivoshankkeen laajennus, joka liittyy yhtiön akkukemikaalitehtaan investointeihin ja tavoittelee Euroopan suurimman sulfidisen nikkelin esiintymän hyödyntämistä.
• Keliber, Kokkola: Litiumkaivos ja -jalostamo, jonka tavoitteena on Euroopan suurin litiumin tuotanto, mikä on välttämätöntä sähköautojen akkujen valmistuksessa.
• Hycamite, Kokkola: Grafiittituotantolaitos, joka tukee akkumateriaalien jalostuskapasiteettia.
• Jervois Finland Oy, Kokkola: Kobolttijalostamo, joka on merkittävä osa Euroopan kobolttivarantoa.
• Fortum Oyj, Harjavalta: Akkukierrätyskeskus, joka edustaa kiertotalouden ja raaka-aineiden suljetun kierron tärkeyttä.

Näiden hankkeiden saama strateginen status viestii vahvasti niiden kansainvälisestä merkityksestä ja todennäköisesti nopeuttaa niiden lupa- ja rakennusprosesseja, mikä on suora vastaus Euroopan riippuvuuteen Kiinasta ja Venäjästä monien kriittisten mineraalien osalta.

Kaivosyhtiöt ja tärkeimmät tuotteet

Suomessa toimii laaja joukko kaivosalan yrityksiä, joiden joukossa on sekä kansainvälisiä suurtoimijoita että pienempiä, kehitysvaiheessa olevia junioriyhtiöitä, jotka keskittyvät malminetsintään ja esiintymien kehittämiseen. Nämä yritykset vastaavat metallimalmien, kuten kullan, nikkelin ja kuparin, sekä teollisuusmineraalien, kuten fosfaatin ja kalkkikiven, tuotannosta. Usein nämä yhtiöt omistavat kaivokset, joista on jo pitkään kannettu kaivosmineraaliveroa, joka oli ensimmäisenä vuonna 2024 (maksu vuonna 2025) yhteensä reilut 31 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä tuloerä erityisesti kaivoskunnille.

Agnico Eagle Mines on yksi Suomen merkittävimmistä toimijoista, sillä se omistaa ja operoi Euroopan suurinta kultakaivosta Kittilässä (Suurikuusikon kaivos), mikä on taloudellisesti erittäin merkittävä koko Lapin alueelle. Terrafame Oy, jonka omistuksessa on Euroopan suurin sulfidisen nikkelin esiintymä Talvivaarassa Sotkamossa, tuottaa nikkelin ja sinkin lisäksi myös kobolttia ja kuparia, ja se on tehnyt suuria investointeja akkukemikaalitehtaaseen. Boliden Kevitsa Mining Oy toimii Sodankylässä Kevitsan kaivoksella, joka tuottaa nikkeliä, kuparia, platinaa ja palladiumia, ja se on tärkeä osa Suomen koboltti- ja kuparituotantoa. Lisäksi Outokumpu Oyj on olennainen toimija Kemin kromikaivoksellaan, joka on maailman ainoita kromikaivoksia ja joka syöttää raaka-ainetta Tornion terästehtaille.

Teollisuusmineraalien puolella mainittava on Yara Suomi Oy, jonka Siilinjärven fosfaattikaivos on avainasemassa lannoitteiden tuotannossa ja kotimaisen huoltovarmuuden kannalta, ja se on myös suurin yksittäinen fosfaatin tuottaja Euroopassa. Endomines Oy operoi Pampalon kultakaivosta Ilomantsissa, kun taas Polar Mining on vastuussa Oriveden kultakaivoksesta, mitkä osoittavat kullan tuotannon merkitystä Suomen kaivosteollisuudessa. Näiden suurten toimijoiden lisäksi Suomessa on käynnissä useita pitkälle edenneitä malminetsintähankkeita ja suunnitteilla olevia kaivoksia, kuten titaanidioksidihanke Soklissa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuden raaka-ainetarpeiden tyydyttämiseksi ja mineraaliklusterin kehittämiseksi.

Tärkeimmät toiminnassa olevat metalli- ja teollisuusmineraalikaivokset ja omistajat (2025)

Suomen kaivosteollisuuden ytimessä on useita keskeisiä toimijoita ja kaivoksia, jotka tuottavat laajan kirjon mineraaleja, jotka ovat elintärkeitä modernille teollisuudelle:

• Terrafame Oy (Talvivaara/Kolmisoppi, Sotkamo): Nikkeli, sinkki, koboltti, kupari.
• Agnico Eagle Mines (Kittilä/Suurikuusikko): Kulta.
• Boliden Kevitsa Mining Oy (Kevitsa, Sodankylä): Nikkeli, kupari, platina, palladium.
• Outokumpu Oyj (Kemi): Kromi.
• Yara Suomi Oy (Siilinjärvi): Fosfaatti (lannoitteet).
• Endomines Oy (Pampalo, Ilomantsi): Kulta.
• Polar Mining Oy (Orivesi): Kulta.
• Nordic Mines Oy (Laivakangas, Raahe): Kulta.
• Auriant Mining Ab (Pahtavaara, Sodankylä): Kulta.
• Keliber Oy (Kokkola/Kaustinen): Litium (tulossa strategisena hankkeena).