Kevitsan monimetallikaivos Sodankylässä on yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä teollisista toimijoista. Kaivoksella louhitaan kuparia ja nikkeliä, ja sivutuotteina saadaan muun muassa platinaa, palladiumia, kultaa ja kobolttia sisältäviä rikasteita. Kuitenkin kaivostoimintaan liittyy myös massiivisia määriä sivukiveä, jota syntyy malmin irrottamisen yhteydessä. Bolidenin Kevitsan kaivos käsitteli vuonna 2024 noin 22 miljoonaa tonnia sivukiveä, mikä asettaa suuria haasteita materiaalin käsittelylle ja varastoinnille.
Boliden pyrkii jatkuvasti vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia ja korostaa sivukiven mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Viime vuonna Kevitsalla pystyttiin käyttämään noin 9,8 miljoonaa tonnia eli 45 prosenttia sivukivestä rakennusmateriaalina. Tätä murskattua kiveä käytettiin muun muassa patojen, ajoteiden ja muiden kaivosalueen sisäisten rakenteiden pohjana. Jäljelle jäävä osa sivukivestä on säilytettävä sille varatuilla sivukivialueilla, joiden suunnittelu ja rakentaminen vaativat tarkkaa ympäristöhallintaa.
Bolidenin ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja laatuasioista vastaava johtaja Johanna Holm painottaa, että murske on arvokas resurssi, jota pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on nostaa hyötykäyttöastetta entisestään, mikä vähentäisi samalla tarvetta louhia uutta kiviainesta muualta. Sivukiven hyödyntäminen on ympäristöystävällinen ja taloudellisesti järkevä tapa hallita syntyvää materiaalia.
Ympäristöluvan rajaamat käyttökohteet
Sivukiven hyötykäyttöä rajoittavat tiukat ympäristölupaehdot, jotka määrittävät, millainen kiviaines kelpaa rakennusmateriaaliksi. Kevitsan ympäristöluvan mukaan ainoastaan sivukivi, jonka rikkipitoisuus alittaa 0,3 prosenttia, on kelpuutettu rakennusmateriaaliksi. Kaivoksen on pystyttävä osoittamaan, että käytettävä materiaali ei aiheuta riskiä haitallisten aineiden liukenemisesta vesiin tai maaperään.
Rikkipitoisuuden valvonta on kriittisen tärkeää, sillä rikkipitoinen kiviaines voi altistuessaan hapelle ja vedelle muodostaa happamia valumavesiä, jotka voivat liuottaa raskasmetalleja ympäristöön. Boliden onkin tehnyt yksityiskohtaisia selvityksiä sivukiven ympäristöominaisuuksista tulevaa luparevisiokäsittelyä varten. Holm kertoo, että tavoitteena on selventää nykyisiä kriteerejä, jotta suurempi osa kivestä voitaisiin käyttää kaivosalueella.
Sivukiven käyttö kaivosalueen ulkopuolella, esimerkiksi tiehankkeissa, olisi teoriassa mahdollista, mutta käytännössä lupamenettely on niin vaativaa ja kallista, että ulkopuolinen käyttö harvoin toteutuu. Boliden pitääkin tehokkaimpana ratkaisuna materiaalin mahdollisimman suurta hyödyntämistä kaivoksen omien rajojen sisällä. Jatkuva näytteenotto louhinnan aikana mahdollistaa malmipitoisen kiven erottamisen ja lopun materiaalin luokittelun rikkipitoisuuden mukaan.
Tekninen varastointi ja tarkka valvonta
Kevitsan sivukivialue on suunniteltu huolellisesti ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Vuonna 2024 varastoalueelle sijoitettiin noin 9,9 miljoonaa tonnia sivukiveä, ja alueen koko on noin 300 hehtaaria. Varastointirakenteissa käytetään kerrostettuja sulkujärjestelmiä, joiden tarkoituksena on estää metallien liukeneminen ympäristöön. Rakenteisiin tihkuva vesi kerätään talteen ja ohjataan puhdistusaltaisiin käsiteltäväksi.
Peruskerros varastoalueella koostuu tiiviistä moreenista, turpeesta tai bentoniittimatosta. Holm painottaa, että rakenne täyttää tiivistysvaatimukset ja estää veden ja epäpuhtauksien leviämisen maaperään. Rikkipitoisin kiviaines sijoitetaan eristettyihin soluihin sivukivialueen sisällä. Nämä eristysrakenteet on suunniteltu rajoittamaan hapen ja veden tunkeutumista kiveen. Vain noin kymmenen prosenttia sivukivestä luokitellaan niin sanotuksi kapselointikiveksi, joka on eristettävä hapettumisen estämiseksi.
Pölynhallinta jopa kymmenen kilometrin päässä
Kaivostoiminnassa syntyvä pöly on jatkuva ympäristöhaaste. Pölyä syntyy porauksesta, räjäytyksistä ja kuljetuksista, ja Boliden seuraa sen leviämistä mittausasemien, kameroiden, droonien ja säännöllisen näytteenoton avulla. Holm kertoo, että yhtiö tietää erittäin hyvin, miten pöly käyttäytyy Kevitsan alueella. Viime vuonna hienojakoinen pöly ulottui kaivosalueen ulkopuolelle vain kerran.
Mittaukset osoittavat, että pölyhiukkaset laskeutuvat tyypillisesti 150 metrin säteellä lähteestään. Boliden on kuitenkin laajentanut pölyvalvontaansa jopa kymmenen kilometrin päähän kaivoksesta. Tulokset osoittavat yleensä, että pölyn leviäminen pysyy noin kahden kilometrin säteellä. Tärkeää on selvittää, vaikuttaako pöly alueen kasvillisuuteen ja syötäviin lajeihin. Kolmen vuoden välein ulkopuolinen laboratorio analysoi marjoista, sienistä ja muista biologisista indikaattoreista metallipitoisuuksia.
Holm vakuuttaa, että tutkimukset vahvistavat marjojen ja sienien syömisen olevan turvallista kaivoksen läheisyydessä. Esimerkiksi puolukkaa voi kuluttaa riskittä 1,8 litraa päivässä ympäri vuoden. Pöly- ja maankäytön hallinta pysyvät keskeisinä kysymyksinä Kevitsan kaltaisissa toiminnoissa. Säännöllinen ja kattava valvonta on välttämätöntä, jotta sekä ympäristönsuojeluvaatimukset täyttyvät että materiaalin jatkuva hyötykäyttö voidaan turvata.
Kestävän kaivostoiminnan kehitys
Kevitsan pyrkimykset maksimoida sivukiven hyötykäyttö ovat linjassa laajemman kestävän kaivostoiminnan tavoitteen kanssa. Resurssitehokkuus, jätteen määrän minimointi ja ympäristövaikutusten hallinta ovat nykyaikaisen kaivostoiminnan kulmakiviä. Lupaprosessien jäykkyys ja kustannukset muodostavat kuitenkin todellisen pullonkaulan tälle kehitykselle. Jos materiaalin hyötykäyttöä koskevia kriteerejä voitaisiin selventää ja lupaprosesseja sujuvoittaa, kaivoksilla olisi entistä suurempi kannustin hyödyntää sivukiveä tehokkaammin.
Tämä kehityssuunta on nähtävissä myös muilla teollisuudenaloilla. Esimerkiksi sääriippuvaisilla energiasektoreilla, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla, eroosio, ilmassa leviävät hiukkaset ja kausivaihtelut voivat vaikuttaa infrastruktuuriin ja paikalliseen ympäristöön. Kaivosten tapauksessa kyse on suuremmista massoista, ja siksi materiaalin käsittelyn optimoinnin merkitys korostuu entisestään.
Sivukiven hyötykäytön haasteet ja edut
Sivukiven tehokkaaseen hyötykäyttöön liittyy sekä teknisiä että hallinnollisia haasteita, mutta onnistuessaan se tarjoaa merkittäviä etuja:
- Hallinnolliset esteet: Ympäristölupien tiukat rikkipitoisuusrajat (alle 0,3 %) ja vaativat lupaprosessit rajoittavat käyttöä kaivosalueen ulkopuolella.
- Luokittelun tarkkuus: Jatkuva näytteenotto on pakollista, jotta kiviaines voidaan luokitella oikein ja rikkipitoisin osa (n. 10 %) eristää turvallisesti.
- Ympäristöedut: Hyötykäyttö vähentää jätteen määrää ja pienentää tarvetta louhia uutta kiviainesta muualta, mikä säästää luonnonvaroja.
- Taloudellinen hyöty: Kaivosinfrastruktuurin rakentamisessa käytetty oma sivukivi on kustannustehokkaampi ratkaisu kuin ulkopuolisten materiaalien hankkiminen.
- Vastuullisuus: Maksimoimalla hyötykäytön Boliden osoittaa sitoutumisensa resurssitehokkuuteen ja kestävään kehitykseen.
