Syöpästrategia korjaa pitkään jatkuneen puutteen
Suomessa todetaan vuosittain noin 35 000 uutta syöpätapausta, ja määrä on kasvussa. Vaikka syöpä on yksi merkittävimmistä kansanterveyden haasteista, Suomi on EU-maiden joukossa ollut poikkeuksellinen pitkään ilman kansallista syöpästrategiaa. Marraskuussa julkaistu kansallinen syöpästrategia on merkittävä askel tämän puutteen korjaamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho painottavat, että strategian toimeenpanon jatkaminen on välttämätöntä myös seuraavalla hallituskaudella.
Strategian avulla pyritään varmistamaan, että syövän hoito Suomessa pysyy kansainvälisesti huipputasolla. Erityisesti Pohjoismaiden vertailussa Suomi on jäämässä jälkeen, mikä nostaa strategian toimeenpanon tärkeyttä entisestään.
Laaturekisterit tukevat hoidon kehittämistä
Yksi keskeinen osa strategian toimeenpanoa on valtakunnallisten syövänhoidon laaturekistereiden rakentaminen. Näiden rekisterien avulla kerätään vertailukelpoista tietoa siitä, millaista hoitoa potilaat saavat ja millaisia hoitotuloksia saavutetaan. Tällä hetkellä Suomessa on vähän kattavaa tietoa, mikä vaikeuttaa hoidon laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä.
Kokoomuksen edustajat ovat onnistuneet lisäämään valtion budjettiin määrärahan laaturekistereiden kehittämiseen. Pilottihankkeet ovat käynnissä keuhkosyövän ja myelooman osalta, ja muitakin syöpätyyppejä on tarkoitus ottaa mukaan lähitulevaisuudessa. Jatkossa rahoituksen vakinaistaminen on olennaista, jotta rekisterit voivat toimia tehokkaasti ja tuottaa arvokasta tietoa hoidon kehittämiseen.
Hoitoon pääsyn parantaminen ja ennaltaehkäisy
Syöpästrategian tavoitteisiin kuuluu myös hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen. Kokoomuksen mukaan hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen on ratkaisevan tärkeää. Ennaltaehkäisy, vaikuttavat seulonnat sekä oikea-aikainen hoitoonpääsy ovat keskeisiä keinoja syöpien estämisessä ja varhaisessa löytämisessä.
Orpon hallituksen toimet, kuten omalääkärimalli ja Kelan valinnanvapauskokeilu, ovat parantaneet hoitoon pääsyä. Näiden toimintamallien jatkokehittäminen tukee strategian tavoitteita ja auttaa ihmisiä hakeutumaan matalalla kynnyksellä terveyspalveluihin oireiden ilmaantuessa.
Uusien hoitojen tutkimus ja käyttöönotto
Suomessa on vahvaa osaamista yliopistosairaaloissa, ja tutkimuksen edellytyksiä on parannettu kuluvalla hallituskaudella. Kokoomuksen Mia Laiho korostaa, että kliinisiä lääketutkimuksia ja tutkimusvaiheessa olevia lääkkeitä on saatava paremmin potilaiden käyttöön. Tämä lyhentää aikaa, jonka potilas joutuu odottamaan uuden lääkkeen markkinoille tuloa.
Strategian tavoitteisiin kuuluu myös kansallisten hoitosuositusten, hoitoketjujen ja seurantamittarien kehittäminen. Seulontojen tulee perustua viimeisimpään tutkimustietoon, mikä on linjassa strategian kanssa. Esimerkkinä mainitaan rintasyöpäseulonnan laajentaminen 45–75-vuotiaille naisille, joka voisi parantaa seulonnan kattavuutta ja varhaista havaitsemista.
Hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden rahoitus
Strategian onnistuminen edellyttää myös riittävää rahoitusta hyvinvointialueille sekä yliopistosairaaloille. Tämä turvaa uusien vaikuttavien hoitojen ja lääkkeiden tutkimuksen ja käyttöönoton mahdollisuudet. Kokoomuksen edustajat näkevät rahoituksen turvaamisen keskeisenä osana kokonaisuutta, joka vie syöpähoitoa Suomessa eteenpäin.
Syöpästrategian vaikutukset kaivosalaan
Vaikka syöpästrategia keskittyy terveydenhuollon kehittämiseen, sillä on myös merkitystä kaivosalalle. Kaivosteollisuudessa työskentelee suuri joukko ihmisiä, joiden terveys ja hyvinvointi ovat keskeisiä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Ennaltaehkäisevät toimet, kuten työperäisten syöpien riskien hallinta, ovat osa laajempaa kansallista terveysstrategiaa.
Kaivosalan yritykset voivat hyödyntää syöpästrategian tarjoamaa tietoa ja laaturekistereitä kehittäessään työterveyshuoltoa ja turvallisuusohjelmia. Lisäksi yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa voi parantaa työntekijöiden hoitoon pääsyä ja seurantaa, mikä lisää työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja.
Keskeiset toimenpiteet syöpästrategian tukemiseksi kaivosalalla
- Työperäisten syöpien riskien arviointi ja hallinta kaivosympäristössä
- Työterveyshuollon kehittäminen yhteistyössä alueellisten terveyspalveluiden kanssa
- Työntekijöiden terveysseurannan tehostaminen ja laaturekisterien hyödyntäminen
- Ennaltaehkäisevien seulontojen ja koulutusten järjestäminen kaivosalan henkilöstölle
- Yhteistyön lisääminen hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa uusien hoitomenetelmien käyttöönotossa
Kaivosalan toimijoiden kannattaa tutustua syvällisemmin syöpästrategian sisältöön ja sen vaikutuksiin työterveyshuollossa. Lisätietoja kaivosalan sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy sivustoltamme Kaivoslaki sekä yleistä tietoa kaivostoiminnasta Kaivokset-osiosta.
