Hankintalain uudistus herättää laajaa huolta kuntapalveluissa
Eduskunnan talousvaliokunnan hyväksymä uusi hankintalaki on herättänyt voimakasta vastustusta erityisesti pienten kuntien keskuudessa. Suomen Kuntaliiton mukaan lakiesitys on etenemässä lähes ennallaan, vaikka lausuntokierroksella ja valiokuntakierroksella on tuotu esiin merkittäviä huolia lain vaikutuksista. Pienten kuntien palvelujen järjestäminen on vaarassa, sillä lakimuutos edellyttää useilta kunnilta mittavia uudelleenjärjestelyjä.
Keskeinen uudistus liittyy in house -yhtiöiden käyttöön: uuden lain mukaan kunnan tai kuntayhtymän on omistettava vähintään 10 prosenttia sidosyksiköstään voidakseen käyttää sitä palvelujen tuottamiseen. Tämä on tiukempi vaatimus kuin EU:n hankintadirektiivissä, ja se vaikeuttaa erityisesti pienten kuntien palvelurakenteita.
Pienten kuntien palvelutuotanto vaakalaudalla
Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki korostaa, että muutos aiheuttaa suurta hallinnollista työtä ja pakottaa monet kunnat arvioimaan palvelutuotantonsa kokonaan uudelleen. Erityisesti pienet kunnat, joiden ostovoima ja erikoisosaaminen ovat rajallisia, joutuvat haasteiden eteen. In house -yhtiöt ovat olleet keskeinen keino järjestää palvelut tehokkaasti ja joustavasti, ja niiden rajoittaminen voi johtaa palvelujen heikkenemiseen.
Palvelurakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen on pitkä prosessi, joka voi kestää vuosia. Lisäksi samanaikainen kilpailuttaminen useissa kunnissa voi aiheuttaa kilpailutusruuhkan, mikä saattaa nostaa hintoja ja heikentää palvelujen laatua.
Vaikutukset kaivosalan palveluihin ja kunnalliseen yhteistyöhön
Vaikka hankintalaki kohdistuu laajasti kuntapalveluihin, sen vaikutukset ulottuvat myös kaivosalaan. Kaivoshankkeet ja niihin liittyvät kunnalliset palvelut, kuten infrastruktuuri, ympäristönsuojelu ja turvallisuus, ovat usein riippuvaisia kunnan ja sidosyksiköiden yhteistyöstä. Muutokset omistusvaatimuksissa voivat vaikeuttaa kaivosten ympärille rakennettujen palveluiden järjestämistä, erityisesti alueilla, joissa kunnat ovat pieniä ja palveluita tuotetaan yhteisvoimin.
Lisäksi kaivosalan yritykset saattavat joutua sopeutumaan uusiin kilpailutusmenettelyihin, mikä voi hidastaa investointeja ja hankkeiden etenemistä. On tärkeää, että kaivosalan toimijat seuraavat hankintalain etenemistä ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluun, jotta alan erityispiirteet otetaan huomioon lainsäädännössä.
EU:n hankintadirektiivin uudistus ja kansalliset haasteet
Juha Myllymäki muistuttaa, että EU:ssa on valmisteilla hankintadirektiivin uudistus, jonka ehdotus tulee jo tänä vuonna. Tämä tarkoittaa, että kansallinen hankintalaki joudutaan päivittämään uudelleen lähivuosina. Kansallisten tiukennusten vaikutukset on arvioitava uudelleen, jotta ne eivät aiheuta tarpeettomia ongelmia kuntien ja erityisesti pienten kuntien toiminnalle.
Onkin tärkeää seurata, miten EU:n uudistukset vaikuttavat kansalliseen lainsäädäntöön ja varautua muutoksiin ajoissa. Tämä on olennaista myös kaivosalan näkökulmasta, sillä alan toimintaympäristö on tiiviisti sidoksissa kuntien ja valtion sääntelyyn.
Poikkeukset ja kompensaatiot kunnille
Uudessa hankintalaissa on myönteisiäkin piirteitä. Esimerkiksi jätehuollon osalta on esitetty poikkeus vähimmäisomistusvaatimukseen, mikä helpottaa kuntien jätehuollon järjestämistä. Lisäksi vaatimus koskee vain osakeyhtiömuotoisia sidosyksiköitä, mikä antaa hieman joustoa palvelutuotantoon.
Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan uudistus aiheuttaa kunnille yli 400 miljoonan euron muutoskustannukset, vaikka jätehuollon palvelut rajattaisiin pois uudistuksesta. Kuntaliitto vaatii, että nämä kustannukset korvataan kunnille, kuten hallitus on luvannut kaikissa kuntia koskevissa uudistuksissa.
Miten kaivosalan toimijat voivat varautua muutoksiin?
Kaivosalan yritysten ja toimijoiden kannattaa ottaa huomioon seuraavat seikat uuden hankintalain vaikutuksia arvioitaessa:
- Seuraa aktiivisesti hankintalain ja EU:n hankintadirektiivin muutoksia sekä niiden vaikutuksia kuntien palvelurakenteisiin.
- Vahvista yhteistyötä kuntien ja sidosyksiköiden kanssa, jotta palvelujen järjestäminen sujuu myös muuttuvassa lainsäädännössä.
- Valmistaudu mahdollisiin kilpailutusprosesseihin, jotka voivat vaikuttaa kaivoshankkeiden palveluihin ja infrastruktuuriin.
- Hyödynnä alan asiantuntijoiden ja etujärjestöjen tarjoamaa tietoa ja tukea lakimuutosten tulkinnassa ja soveltamisessa.
- Osallistu aktiivisesti keskusteluun ja vaikuttamistyöhön, jotta kaivosalan erityispiirteet otetaan huomioon tulevissa säädöksissä.
Kaivosala on merkittävä osa Suomen elinkeinoelämää, ja sen toiminta kytkeytyy tiiviisti kuntien palveluihin ja infrastruktuuriin. Muutoksiin varautuminen ja yhteistyön vahvistaminen ovat avainasemassa alan menestyksen turvaamiseksi.
Lisätietoja kaivosalan sääntelystä ja lainsäädännöstä löydät sivuiltamme Kaivokset ja Kaivoslaki.
