Uusi lakialoite vahvistaa lasten suojaa väkivallalta
Kansanedustaja Helena Marttila (sd.) on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, jossa ehdotetaan muutosta rikoslakiin. Aloitteen keskeisenä tavoitteena on, että rikoksen tekeminen lapsen läsnä ollessa otettaisiin huomioon rangaistusta koventavana perusteena. Tämä muutos vahvistaisi lasten suojaa väkivallalta ja tunnistaisi nykyistä selkeämmin sen, että lapsi voi kärsiä vakavaa haittaa myös silloin, kun hän ei ole rikoksen suora kohde, vaan altistuu väkivallalle todistajana.
Marttila korostaa, että lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Hän muistuttaa, että kun lapsi joutuu näkemään väkivaltaa, hän on aina tilanteessa uhri, vaikka lainsäädäntö ei sitä tällä hetkellä riittävän selkeästi tunnista.
Rikoslainsäädännön nykytila ja ehdotetut muutokset
Nykyisessä lainsäädännössä rangaistuksen koventamisperusteita ovat esimerkiksi teon suunnitelmallisuus ja erityisen nöyryyttävä tekotapa. Marttilan mukaan laki ei kuitenkaan riittävällä tavalla tunnista sitä, että pelkkä lapsen läsnäolo väkivaltatilanteessa lisää teon vahingollisuutta merkittävästi.
Lakialoitteessa ehdotetaan, että rikoslain 6 luvun 5 §:ään lisätään uusi kohta, jonka mukaan rangaistusta koventavana perusteena otetaan huomioon se, että rikos on tehty lapsen läsnä ollessa. Koventamisperusteen soveltaminen ei edellyttäisi, että lapsi olisi rikoksen välitön kohde, vaan riittäisi, että lapsi on ollut tilanteessa läsnä ja voinut havaita teon.
Lasten kokema haitta ja yhteiskunnallinen merkitys
Tutkimustieto osoittaa kiistattomasti, että väkivallan näkeminen voi aiheuttaa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä seurauksia ja horjuttaa hänen turvallisuuden tunnettaan. Marttila painottaa, että tämä on otettava huomioon myös rikosoikeudessa.
Viimeaikaiset vakavat lähisuhdeväkivallan tapaukset, joissa lapsi on ollut väkivallan todistajana, korostavat muutoksen tarvetta. Esimerkiksi Turussa ja Espoossa tapahtuneet tapaukset ovat äärimmäisiä, mutta ne kuvaavat valitettavaa todellisuutta, jossa lapsi usein joutuu kokemaan väkivaltaa kotonaan.
EU-direktiivin toimeenpano ja rikoslain kokonaisarviointi
Eduskuntaan odotetaan syyskaudella oikeusministerin esitystä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta annetun EU-direktiivin täytäntöönpanosta. Marttilan mukaan samassa yhteydessä on tärkeää arvioida rikoslakia myös lapsen näkökulmasta.
“Kun EU:n direktiiviä toimeenpannaan, on hyvä tilaisuus tarkastella rikoslakia kokonaisuutena. Lapsen asema tulee huomioida nykyistä vahvemmin. Kyse on sekä lasten suojelusta että väkivallan ennaltaehkäisystä,” Marttila korostaa.
Laaja tuki lakialoitteelle ja sen merkitys
Aloite on saanut laajaa tukea yli hallitus-oppositiorajojen, mikä kertoo yhteiskunnan vahvasta halusta suojella lapsia väkivallalta. Marttila toteaa, että lakimuutos olisi merkittävä askel kohti oikeudenmukaisempaa järjestelmää, jossa lapsen kokemus väkivallasta tunnistetaan ja otetaan vakavasti.
Muutos ei edellyttäisi lapsen oikeudellisen aseman muuttamista eikä hänen osallistumistaan kuormittavaan rikosprosessiin, mikä tekee siitä käytännöllisen ja lapsilähtöisen ratkaisun.
Keskeiset kohdat lakialoitteesta
- Rikoslain 6 luvun 5 §:ään lisätään uusi kohta, joka huomioi rikoksen tekemisen lapsen läsnä ollessa rangaistusta koventavana perusteena.
- Koventamisperusteen soveltaminen ei vaadi, että lapsi olisi rikoksen välitön kohde.
- Tavoitteena on vahvistaa lasten suojaa ja tunnistaa lapsen kokema haitta väkivaltatilanteissa.
- Laki tukee lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön ilman väkivallan pelkoa.
Lisätietoa rikoslain säädöksistä ja kaivosalan sääntelystä löytyy sivuiltamme Kaivoslaki ja Kaivokset.
