Kansanedustaja Saku Nikkanen nostaa esiin järjestörahoituksen leikkaukset
SDP:n kansanedustaja Saku Nikkanen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n uusien avustuskriteerien vaikutuksia. Nikkanen kyseenalaistaa ministeri Rydmanin väitteen, jonka mukaan avustusleikkaukset eivät vaikuttaisi asiakkaita kohtaavaan työhön. Nikkanen toteaa, että järjestöjen mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä leikkaukset ovat merkittäviä ja kohdistuvat suoraan myös käytännön toimintaan.
Leikkausten myötä sotejärjestöjen avustuksia vähennetään puoleen, ja samalla rahoituksen kriteerejä tiukennetaan. Näin suuria muutoksia ei voida tehdä vaikuttamatta järjestöjen asiakastyöhön, korostaa kansanedustaja.
Avustuspolitiikan muutokset herättävät huolta kansalaisyhteiskunnan äänestä
STEAn avustuspolitiikan muutosten taustalla vaikuttaa Nikkasen mukaan pyrkimys vaientaa kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyötä sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Hän painottaa, että kansalaisten äänen on kuuluttava jatkossakin keskusjärjestöjen vaikuttamis- ja neuvontatyön kautta. Järjestöjen toiminta on keskeinen osa kansalaisten osallistumista hyvinvoinnin edistämiseen.
Nikkanen nostaa esiin, että erityisesti perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa vastustavat järjestöt sekä potilasjärjestöt tarvitsevat lisäresursseja, eivät leikkauksia. Näiden järjestöjen kautta vakavasti sairastuneiden ja haavoittuvien ihmisten ääni pääsee kuuluviin päätöksenteossa.
Tiukemmat kriteerit kaventavat järjestöjen toimintamahdollisuuksia
Uusien avustuskriteerien mukaan jatkoavustuksia ei myönnetä muun muassa järjestöille, joiden toiminta painottuu yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön. Lisäksi rahoitusta karsitaan merkittävästi keskus- ja kattojärjestöiltä. Nikkanen kritisoi, että tällaiset rajaukset kaventavat järjestökentän toimintamahdollisuuksia ja vaarantavat sen, että kansalaisyhteiskunta voi edelleen toimia aktiivisena vaikuttajana.
Hän nostaa esiin myös päätöksenteon epäselvyydet. STEAn uusista kriteereistä on päättänyt yksin sosiaali- ja terveysministeri, mikä herättää kysymyksiä poliittisen ohjauksen ja hallinnollisen valmistelun suhteesta. Nikkanen kyseenalaistaa, aikooko hallitus tehdä vaikutusten arvioinnin näille merkittäville linjauksille.
Vaikutukset ulottuvat myös kaivosalaan ja yhteiskuntaan laajemmin
Vaikka kyseessä on sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus, leikkaukset voivat heijastua myös muihin sektoreihin ja yhteisöihin, kuten kaivosalaan. Järjestöjen toiminta edistää usein alueiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä, mikä on tärkeää myös kaivostoiminnan yhteydessä. Tästä syystä on olennaista seurata, miten rahoitusmuutokset vaikuttavat kansalaistoimintaan ja paikallisiin yhteisöihin.
Kaivostoiminnan ja muiden teollisuuden alojen kannalta on tärkeää, että kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat jatkossakin osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä edistää vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä, jotka ovat keskeisiä arvoja alalla.
Yhteenveto: Miksi kansalaisjärjestöjen rahoitus on tärkeää?
- Kansalaisjärjestöt tarjoavat äänitorven kansalaisille ja edistävät demokratiaa.
- Ne tukevat erityisryhmiä, kuten sairaita ja väkivallan uhreja, tuoden heidän tarpeensa päätöksentekoon.
- Järjestöt edistävät hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä myös kaivosalueilla ja muilla toimialoilla.
- Avustusten leikkaukset voivat heikentää järjestöjen kykyä vastata yhteiskunnan haasteisiin.
- Järjestöjen rahoituksen läpinäkyvä ja monipuolinen valmistelu takaa oikeudenmukaisen tuen.
Lisätietoa kaivosalan sääntelystä ja lainsäädännöstä löydät sivuiltamme Kaivoslaki sekä yleisiä tietoja kaivostoiminnasta osoitteesta Kaivokset.
