Laaja mielenosoitus puolustaa Viiankiaavan luonnonsuojelualuetta
Syyskuun 26. päivänä 2026 tuhannet suomalaiset kokoontuivat eri puolilla maata osoittamaan tukensa Viiankiaavan suojelualueelle. Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset järjestettiin useissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Rovaniemellä, ja niihin osallistui yhteensä useita tuhansia ihmisiä. Helsingissä marssille osallistui arviolta 3500 ihmistä, jotka kulkivat Rautatientorilta Eduskuntatalolle selkeänä viestinä päättäjille.
Mielenosoittajat vaativat, että eduskunta torjuu AA Sakatti Miningin suunnitteleman monimetallikaivoksen perustamisen Viiankiaavan Natura 2000 -suojelualueelle. He painottavat, ettei hallituksen tule myöntää poikkeuslupaa, joka vaarantaisi alueen herkän ekosysteemin ja uhanalaisten lajien elinympäristön.
Viiankiaapa – kansainvälisesti arvokas suojelualue
Viiankiaava on yksi Suomen arvokkaimmista aapasuoalueista. Se on suojeltu Natura 2000 -verkostossa sekä soidensuojelulaissa. Alue toimii tärkeänä pesimä- ja levähdyspaikkana uhanalaisille lintulajeille ja muille suokasveille ja -eläimille. Lisäksi Viiankiaava on suosittu retkeilykohde, joka tarjoaa luonnonrauhaa ja virkistysmahdollisuuksia.
Kaivoshanke uhkaa paitsi alueen luontoarvoja, myös vedenkiertoa, mikä voi johtaa pitkäaikaisiin ympäristöhaittoihin. Sakatti Miningin suunnitelma monimetallikaivoksen perustamisesta herättää huolta siitä, miten kaivostoiminta vaikuttaisi alueen luonnon monimuotoisuuteen ja suojelun pysyvyyteen.
Luonnonsuojelujärjestöt yhtenäisinä kaivostoiminnan vastustajina
Pelastetaan Viiankiaapa -mielenosoitukset kokosivat yhteen useita merkittäviä luonnonsuojelujärjestöjä, kuten Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Luontoliitto, BirdLife Suomi sekä Kaivoskriittinen kansanliike. Järjestöt korostavat, että kaivostoiminnan salliminen Viiankiaavalla loisi vaarallisen ennakkotapauksen, joka voisi avata portit myös muille suojelualueille kohdistuville kaivoshankkeille.
Greenpeacen Suomen maajohtaja Touko Sipiläinen nosti esiin, että kyse on koko suomalaisen luonnonsuojelun periaatteista. Hän kysyy, pidetäänkö sovituista suojeluperiaatteista kiinni vai taivutaanko kansainvälisten kaivosyhtiöiden paineille.
Eduskunnan ja hallituksen rooli ratkaisevassa asemassa
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää painottaa, että suomalaisten enemmistö vastustaa kaivoksia suojelualueille. Hän vaatii, että hallituksen ja eduskunnan on pidettävä sovituista luonnonsuojeluperiaatteista kiinni ja asetettava luonto kaivosyhtiöiden edun edelle.
Suojelualueiden merkityksen tunnustaminen ja kaivoslainsäädännön noudattaminen ovat keskeisiä tekijöitä, kun pohditaan kaivostoiminnan vaikutuksia. Kaivosalan toimijoiden on tärkeää huomioida myös ympäristönäkökohdat ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, jotta toiminta voi olla kestävää ja vastuullista. Lisätietoa kaivosalan sääntelystä löytyy muun muassa Kaivoslaki-sivultamme.
Kaivoshankkeen vaikutukset ja yhteiskunnallinen keskustelu
Kaivostoiminta tarjoaa taloudellisia hyötyjä, kuten työpaikkoja ja verotuloja, mutta se voi myös aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Viiankiaavan tapaus nostaa esiin sen, miten tärkeää on löytää tasapaino luonnonsuojelun ja talouskehityksen välillä.
Laajat mielenosoitukset ja järjestöjen yhteinen viesti kertovat siitä, että kaivoshankkeet eivät saa vaarantaa kansainvälisesti arvokkaita luontoalueita. Suomen kaivosalan tulevaisuus rakentuu kestävän kehityksen periaatteille ja yhteisymmärrykselle eri sidosryhmien välillä. Katso lisää tietoa kaivostoiminnan nykytilasta ja tulevaisuudesta Kaivokset-sivultamme.
Yhteenveto: Miksi Viiankiaavan suojelu on tärkeää?
- Viiankiaava on kansainvälisesti arvokas aapasuo ja Natura 2000 -alue.
- Alue on uhanalaisten lintujen ja muiden lajien elinympäristö.
- Kaivoshanke uhkaa alueen herkkää ekosysteemiä ja vedenkiertoa.
- Mielenosoitukset osoittavat laajaa kansalaisten ja järjestöjen tukea suojelulle.
- Eduskunnan ja hallituksen päätökset vaikuttavat luonnonsuojelun tulevaisuuteen Suomessa.
Viiankiaavan suojelu on esimerkki siitä, miten luontoarvot ja kaivostoiminta voivat olla ristiriidassa, ja miten tärkeää on tehdä päätöksiä, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville.
