Työvoiman saatavuus kriittinen haaste kaivosteollisuudessa
Suomen kaivosala kohtaa lähivuosina merkittäviä haasteita työvoiman saatavuuden osalta. Vaikka työttömiä on tällä hetkellä runsaasti, tilanne voi muuttua nopeasti työvoimapulaksi. SDP:n varapuhemies ja kansanedustaja Tarja Filatov painotti Hämeenlinnassa järjestetyssä Työvoimabarometrin ennakointitilaisuudessa, että työvoimapulaan on varauduttava jo nyt. Väestön ikääntyminen, teknologinen muutos ja osaamisen vanheneminen vaikuttavat työmarkkinoihin, ja erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tarvitaan lisätoimia.
Kaivosalan menestys ja tulevaisuus rakentuvat osaavien työntekijöiden varaan. Alan vaativat työtehtävät edellyttävät jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja joustavia työmarkkinoita, joissa työntekijät voivat pysyä mukana myös muuttuvissa olosuhteissa.
Työttömyys ei poistu itsestään – koulutusta ja työelämän joustoja tarvitaan
Filatovin mukaan työttömyys ei katoa automaattisesti, vaikka uusia työpaikkoja syntyisi. Pitkäaikaistyöttömyys heikentää työntekijöiden osaamista ja työkykyä, mikä on erityisen huolestuttavaa nopeassa teknologisessa murroksessa. Hän korosti aikuiskoulutuksen roolia: lakkautettu aikuiskoulutustuki on aiheuttanut huolta, koska rakennemuutos ja työelämän muutokset vaativat jatkuvaa oppimista ja uudelleenkouluttautumista.
Tekoälyn ja automaation vaikutukset työtehtäviin ovat vielä osittain arvaamattomia. Kaivosalalla teknologia muuttaa työnkuvia, ja siksi tarvitaan paitsi teknistä osaamista myös kriittistä ajattelua, yhteistyötaitoja ja ihmisläheisiä työskentelytapoja. Työvoiman riittävyyteen vaikuttaa myös se, miten työpaikat onnistuvat tarjoamaan joustavia ja monimuotoisia työmahdollisuuksia eri elämäntilanteissa oleville työntekijöille.
Monipuoliset keinot työvoimapulan ehkäisyyn
Työvoimapulaa ei ratkaista pelkästään kouluttamalla lisää ihmisiä. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomioidaan sekä työpaikkojen laatu että työntekijöiden erilaiset tarpeet. Filatov nosti esiin nuorten nopeamman työllistymisen, osatyökykyisten paremman työmahdollisuuksien, työperäisen maahanmuuton sekä ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymisen tukemisen.
Kaivosala voi hyötyä näistä toimista, sillä ala tarvitsee monenlaista osaamista ja työvoimaa eri tehtäviin. Työelämän kehittäminen siten, että mahdollisimman moni voi osallistua siihen mahdollisimman pitkään, on keskeinen keino työvoimapulan ehkäisyssä.
Alueellinen yhteistyö avainasemassa Kanta-Hämeessä
Filatov korosti Kanta-Hämeen alueellisen yhteistyön merkitystä työvoiman ennakoinnissa. Yritykset, oppilaitokset, työllisyyspalvelut, kunnat ja hyvinvointialue voivat yhdessä luoda kattavan kuvan työmarkkinoiden muutoksista ja osaamistarpeista. Tällainen yhteistyö auttaa tunnistamaan ongelmat ja mahdollisuudet ajoissa, mikä mahdollistaa tehokkaammat toimet työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Yhteisen pöydän perustaminen, jossa ei vain ennakoida muutosta vaan myös päätetään konkreettisista toimista, on Filatovin mukaan välttämätöntä. Ennakoimalla ja toimimalla ajoissa voidaan välttää osaamisvajeiden ja työvoimapulan kärjistyminen, mikä on elintärkeää myös kaivosalan kilpailukyvylle.
Työvoimapulan ehkäisyyn kaivosalalla – keskeiset toimenpiteet
- Jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen tukeminen
- Työelämän joustavuuden lisääminen erilaisissa elämäntilanteissa
- Nuorten työllistymisen nopeuttaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy
- Osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantaminen
- Työperäisen maahanmuuton edistäminen
- Ikääntyvien työntekijöiden tukeminen työssä pysymisessä
- Alueellisen yhteistyön vahvistaminen työmarkkinoiden ennakoinnissa
Kaivosalan tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeää seurata työvoimatilannetta ja kehittää alan työpaikkoja entistä houkuttelevammiksi ja joustavammiksi. Tähän liittyy myös kaivosalan sääntelyn ja lainsäädännön vaikutusten ymmärtäminen, johon voit tutustua tarkemmin Kaivokset.fi:n kaivosalan sivuilla sekä kaivoslain keskeisissä näkökohdissa.
